tiistai 17. tammikuuta 2012

Menneen vuoden unohtuneita käsitöitä, osa 1.

Niin...
Meinasi jo koko blogeilu taas tympiä.
Ja toisena vaihtoehtona mielessä on pyörinyt blogin täysipainoinen valtuutus pelkästään kennelin kotisivuiksi.
No kun nyt mitään kenneltoimintaa (/muutakaan koiramaista) ei ole hetkeen tiedossa, läväytän ruudulle arkistojen kätköistä käsititä.
Nämä ovat siis kaikki kesän/syksyn aikana valmistuneita kouluun liittyviä juttuja. Jotkin ovat vielä opettajilla tarkituksessa ja joitakin en kehtaa esitellä edes. ;)

Alla oleva laukku on kirjonnan kurssityö. Ihan nätti, mutta ennen käyttöönottoa pitää vahvistaa pohja vielä. Ja nuo kahvat täytynee vaihtaa, tuskimpa mitään avaimia raskaampaa muuten uskaltaa kassissa kuskata. :)
 Kukat tehty ihan perus ompelulangalla, vapaalla konekirjonnalla (ts. koneparsinta).
Kankaat jäivät yli vaatetuskurssilta, joten nyt olisi sitten yhteensopivat, paitsi etten varmaan niitä vaatteita kyllä tule pitämään. Kurssi oli niin kamala, että jo kankaan näkeminen saa huonolle tuulelle. ;)

Sitten, murheenkryyni numero kaksi. Siis ykkönen oli se vaatekokonaisuus, laukun tekeminen oli oikein kivaa ja sujuvaa.
Neulepaita. Elämäni ensimmäinen sellainen. Yhdistettynä neulekoneen pakolliseen käyttöön, ja täyteen tietämättömyyteeni kaavoitusasioissa, lopputulos on jopa yllättävän hyvä.
Mikä vielä ihmeellisempää, olen jopa käyttänyt tätä. Lanka on aivan super pehmoista bambusekoitetta, ja vielä mielestäni tuollaista käytännöllisen väristä, niin on tullut välillä pidettyä.

Villapaidaksi tämä on suht vilpakka, väljän mallin, lyhyiden hihojen ja sen langan takia, mutta eipä haittaa.
Hihat tein käsin, ja ne on istutettu, kahdesti. Ensimmäinen yritys ei rouva opettajalle kelvannut...

Hihoissa on myös pieni pitsikuvio, jota oli tosi nopea neuloa, ilman sitä olisi ollut liian tylsää jo tehdessä.

Ensimmäinen on aina vaikein, eik niin, toivon ainakin. :D





Sitten vielä odottaisi ne lukemattomat huovutustyt, joita on ollut niin ihanaa tehdä! Taidan kuitenkin kirjoittaa niistä ihan oman juttunsa, kun tämä on näin ikävä, ettei mene fiilikset villoistakin. Syksyn harjoittelukin oli ja meni, käteen jäi paljon ajattelemisen aihetta ja muutama kuva. Ne postaan myös ensi kerran huopa juttuun, kun me oppilaiden kanssa kerran huovutettiin. :)