Pipoja ym. omille ja toisten koirille...

Pitkän viikonlopun ansiosta sain ystävien tilaaman koiran villapaidan varsin nopsasti valmiiksi (aloitin vasta keskiviikkona, ja sunnuntaina oli kaikki langanpäätkin päätelty, wuhuu!).
Puvun tuleva omistaja on vain 1,4 kg painoinen venäjän toyterrieri "Penni".
Omistajan toiveena oli yksivärinen palmikkoneulevaate, mutta jotenkin vaan houkutteli liikaa olla yhdistämättä heidän ostamia lankoja. Eikä tullut edes palmikoita, kun koulussa neulonnan opettaja meni esittelemään piilokirjoneulehässäkkää millä saa raidoista ruutujen näköisiä, niin pitihän sitä kokeilla...
Käytännössä siis tuosta punaisesta raidasta on nostettu neulomatta yksi silmukka koko tuon harmaan raidan ajan, milloin venynyt silmukka muodostaa pystyraitaa (kuva on siis väärin päin...). :)

Pikkuruisella Pennillä on ohuiden tikkujalkojen lisäksi todella ohkaiset pystykorvat, ja niitä suojaamaan haluttiinkin pipo, joten pitihän semmoinenkin sitten kehitellä. Malli tähän, kuten myös paitaan on ihan vaan omasta päästäni.

<----- Tuossa se ny on, koko komeudessaan, tosin Laikku niminen pehmokoira ei kyllä tee luomukselle oikeutta! ;)

Ja kun vauhtiin pääsee ei ole kovin helppoa lopettaa, ja niin sitten tulikin Linnanjuhlia katsellessa väsättyä pipo myös tuolle omalle Somalle. Tästä tuli kyllä ihan liian pieni, mutta prorotyypiksi on välttävä. Uusi, parempi, hienompi, lämpimämpi ja pehmeämpi on jo tekeillä...

Niin ja minuun on taas iskenyt mieletön tupsuintoilu... Kyseiset pipot saivat ihanat pikku-tupsut, ja järjestimpähän tänään koulussakin kässäDEMOssa melkoisen TupsuShown. Pitkin luokkaa lentelivät tupsut ja hapsut, villiä menoa! ;)